Erste Schultage! Tätä on odotettu ja jännitetty!

Tänään alkoi pitkään odotettu koulu ja se meni odotettua paremmin! Sain kyydin aamulla juna-asemalle, koska aamulla satoi vettä ja oli kylmä vielä kaiken lisäksi. Junassa kuuntelin musiikkia ja yritin hillityä perhosia vatsassani, koska jännitti niin vietävästi. Saavuin Berniin ja kävelin junatunnelista bussipysäkille, joka oli yllättävän täynnä nuoria ja kun bussi 12 tuli kaikki tietenkin yrittivät tunkea bussiin, mutta osa luovuttu suosiolla, mutta minä pienenä tyttönä mahduin bussiin. Matka meni aika ahtaasti ja sveitsinsaksan raikuessa, jota yritin vähän edes ymmärtää. Nyt olen ruvennut jopa vähän ymmärtämään sveitsinsaksaa, mikä on todella hyvä, mutta en vielä piiiiiitkäään aikaan voi kuvitella puhuvani sitä!
Kaikki miljoona opiskelijaa jäi siinä päätepysäkillä ja lähdimme kaikki tallustamaan, osa jopa sateenvarjojen alla, kohti koulua. Päästessäni kouluun lähdin kipuamaan portaita ylös aina kolmanteen kerrokseen saakka. En muistanut luokkaani ja siinä etsiessäni paperia laukusta olin pysähtynyt luokan 3.09 eteen, sisältä tuli hetken kuluttua nainen ja hän kysyi olinko Veera ja esitteli itsensä: Frau E. Egger-Feller elikkä minun luokanopettaja. Siitä menin sen perässä luokkaan ja puhuttiin vähän asioita läpi, koska minulla oli kysyttävää lukujärjestyksestä ja kaikesta mahdollisesta. ”Egger” sanoi minulle, että jos en ymmärrä jotain voin aina kysyä häneltä ja saan vastauksen englanniksi, jos se ei aukea saksaksi. Hän kertoi myös, että ensimmäisellä tunnilla jaettaisiin kaikenmoisia papereita ja käytäisiin läpi kaikkea tärkeää.
Opiskelijoiden tullessa luokkaan moikkailin heitä reippaasti: ”Hallo” ja sain muutamalta vastauksen ja osalta muutaman oudoksuvan katseenkin! =) Egger määräsi kaksi todella energistä ja reipasta tyttöä viereeni istumaan (Anja ja Andrina) ja sanoi heidän auttavan minua, jos en ymmärtäisi jotain. Olin aivan pihalla, kun opettaja selitti tärkeitä asioita, mutta jotain pystyin sisäistämän. Tunnin päätyttyä tytöt näyttivät, missä luokkamme kaapit olivat ja jestas, kun ne olivat valtavat, sinne mahtuu itse vaikka istumaan tai seisomaan! Kaappeja ei riittänyt minulle eikä mulla teitty ollut minkäänlaista lukkoa, joten jaoimme Anjan kanssa kaapin ja mulla on nyt avain, jota en todellakaan saa hukata!
Ensimmäinen oikea tunti oli KEMIAA saksaksi ja olin kyllä enemmän pihalla kuin milloinkaan. Opettaja kysyi minulta tunnilla jotain mitä en tajunnut ja vastasin vain että :” Ich weiss nichts!” No kemian tunti meni yllättävän nopeasti ohi ja sitten mentiinkin jo syömään. Anja ja Andrina kysyivät haluanko mennä syömään heidän kanssaan ja tietenkin halusin. Valuimme 3 kerroksesta -1 kerrokseen kanttiiniin ja sinne tullessa tytöt sanoivat siellä olevan aivan uudet systeemit ja kaikki tuolit sekä pöydät! Mentiin istumaan pöytään ja puhuttiin kaikkea viisasta ja tyhmää ja yritin ymmärtää schwitzerdütsiä, mutta se ei oikein sujunut... Anja ja Andrina puhuvat molemmat ihan täydellistä englantia ja unohtivat monesti päivän aikana, että saksaahan heidän piti puhua eikä enkkua, josta molemmat pitävät kovasti. Ostin pikkuruisen sämpylän sekä appelsiinimehun ja ihme kyllä, sillä pärjäsin päivän, mutta olihan sitten kotiin tullessa junassa hiukkasen nälkä!
Ruokatauko tuntui pitkältä, muttei ollut sitä, sen jälkeen kipusimme historiantunnille ja olimme melkein myöhästyä, koska mentiin pienelle seikkailulle. Historia oli aika outoa ja tytöt kertoivat opettajan usein puhuvan paljon asioiden ohi ja sen olevan unettavan tylsää. Tänään oli historianopettaja kuitenkin keksinyt tehtävän ja se liittyi aiemmin opittuun, josta mulla ei ollut hajuakaan, se taisi liittyä Hitleriin, mutta miten en ole varma…Hauskinta historiassa oli kun opettaja sanoi minulle tunnin alussa nimilistaa selatessa: Hyvää päivää!! =D
Välitunteja täällä on muuten ihan koko ajan aina 45minuttia ja tauko, sitten joko jatkuu sama tunti tai vaihtuu, riippuu onko kaksoistunti vai ei.
Viimeisenä oli rakas englannin tunti ja tajusin kaiken, se oli oikeasti taivas historian ja kemian jälkeen! Enkun tunnilla pääsin esittelemään itseäni englanniksi ja vähän jännitti, mutta vein sen kunnialla läpi, olin tosi yllättynyt muiden sveitsiläisten enkun puhetaidoista, (paitsi Anjan ja Andrianan tietenkin, koska Anja oli kesällä 4 viikkoo Kaliforniassa ja Andrina asui vuoden perheensä kanssa Australiassa aikaisemmin). Me saatiin kirjat jotka luetaan, ja se oli niin helppoa tekstiä eikä edes paksu, se on se kirja, jossa on pelkkiä kirjeitä ja aika hauska muuten. Enkun tunnin jälkeen noin 16.15 pääsin lähtemään kotiin ja olin tosi väsynyt, koska oli niin rankka päivä.

Eka koulupäivä oli tosi kiva ja odotan jo huomista. Pitäisi vain puhua enemmän ja käyttää saksaa, koska ei sitä muuten opi ikinä puhumaan paremmin, ehkä vielä joku kaunis päivä osaan puhua switzerdütsiä!

LG Liina
(=Liebe Grüsse)
Ps. Nyt ei valitettavasti ole mitään kuvia, mutta otan joku päivä kuvan koulusta sisältä! ;)