Maanantai asioilla!

Sightseeing from Auto

Maanantai koitti kyllä niin pian, ihmettelen miten aika voi kulua näin nopeasti. Maanantaina oli vuorossa kaikkien tärkeiden asioiden hoitaminen kuten GA-lipun hankkiminen ja pyörän vuokraus sekä vähän "einkaufenia" ja muita asioita. Lähdettiin aikaisin liikkelle autolla ja matka isoon coop-kauppaan kesti pitkään, ihmettelin miksi menimme niin kauas ostoksille, kun lähempääkin löytyy coop, mutta ei toki aivan samalla valikoimalla. Olimme Cyrilin kanssa aamupalan jälkeen istuneet pöydän ääreen tekemään ostoslistaa ja se oli aika haastavaa, koska ruokien nimet ovat aivan hakusessa vielä. Jouduin jopa muutaman kerran turvautumaan sanakirjaan tai sitten näyttämään iPadilta kuvaa ruokalajista! Kauppakeskus oli sellainen aika pieni muutamilla kaupoilla vain, kävimme ensiksi ostamassa adapterin, koska läppärini latausjohto ei sovi täkäläisiin pistokkeisiin. Sitten menimme kauppaan ja sieltä otimme mukaan vaikka mitä kaikkea hyvää ruokaa ja tarvikkeita kiinalaisen ruuan valmistamiseen. Tarvitsimme minusta passikuvan junakorttia varten ja kappas kauppakeskuksessa oli sellainen. Käytin kaikki kolme yritystä onnistua saamaan se täydellinen kuva, mikä oli hölmöä, koska ei sillä oikeastaan ole mitään väliä miltä näyttää junakortin tunnistuskuvassa!
Siitä jatkettiin matkaan Signaun "kaupungintalolle tai mikä rakennus lie olikaan, siellä hoidomme paperiasioita ja odottelimme jonkin aikaan kun tiskin takana ollet tytöt hoitivat työnsä. Lähdimme takaisin sinne, missä olimme käyneet ostoksilla, koska juna-asema oli siellä ja kaupungintalolta täytyi saada vahvistus, siitä että olen täällä vuoden ja "paikallinen", mahtaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta en olisi ikinä selvinnyt asioinneista yksin saksallani! Juna-asemalla meni todella pitkään, kun työntekijät katselivat kaikkia papereita ja passikuvat leikattiin ja tietokoneelle näpyteltiin kaikkea mahdollista. Viimein kun saatiin hommat hoidettua ja maksettua, menimme Intersportiin ostamaan minulle jalkapallo, kun sitä en saanut mukaani tilan puutteen vuoksi. Viimeisenä asiana oli vuokrata minulle pyörä hostien tutulta ja siellä tapasin herttaisen vanhan miehen korjaamassa pyörää ja hän ehdotti minulle erästä hyväkuntoista käytettyä pyörää vuodeksi vuokrattavaksi ja niin siitä sitten tuli pyöräni täällä. Aikamme siinä rupatellessa saapui talon emäntä paikalle ja siinä tuli sitten puheeksi tarvitsenko kypärää ja tietenkin halusin sellaisen, kun täällä on niin hurjaa menoa. Kun kaikki oli valmiina kysyi emäntä haluisimmeko juoda kahvia tai teetä ja kutsui kylään talon yläkertaan. Yläkerrassa odoitti meitä todella söpö pieni koira, istuimme pöydän äären ja odotimme "tarjoilua". Nicolen ja emännän puhuessa sveitsinsaksaa olin aivan pihalla mutta ymmärsin ehkä kuitenkin huikan enemmän kuin eilen. Cyril oli ehdottanut coopissa haluasinko ehkä jonkin kasvin huoneeseeni, mutta en oikein inostunut, vasta kun ehdotettiin tomaattia nin johan lämpesin, takaisin pyörävuokraamosta tullessamme poikkesimme vielä ostamassa tomaattipensaan tai mikä puska onkaan!

tomaatti kuljetus

Lähdimme vielä pelaamaan jalkapalloa läheiselle kentälle melkein heti pitkän ostoskierroksen jälkeen. Cyril puki Brasilian kannatuspaidan ja minä Espanjan sekä molemmilla oli shortsit, näytimme aivan tosi hupaisilta. Nicolekin tuli mukaan shortsit jalassa, kenelläkään ei valitettvasti ollut napppiksia. Saavuttuamme kentälle huomasin siellä olleet kolme pikkupoikaa, heti kun astuimme nurmelle pikkupojista yksi huutaa ja kysyy meiltä haluaisimmeko pelata heitä vastaan ja tietysti se sopi meille aivan mainiosti! Pojat olivat aivan hämmästyksissään kun olin niin hyvä ja he tuumivat yhdessä minun olevan aivan liian hyvä vastus heille. No en kuitenkaan pelannut aivan tosissaan mutta pojat pelasivat niin hölmösti että maalipaikkoja syntyi koko ajan lisää. Pidimme pelin keskellä pientä taukoa ja päätin hiukan venytellä, pian Cyril huomauttaa minusta tulleen esikuva, ihmettelin että miksi, kun huomaan pikkupoikien venyttelevän toisella puolella kenttää, seuraten malliani. Peli päättyi kun pojat väsyivät ja peli päättyi meidän hyväksemme sovittuun loppulukemaan. Kentän laidalla oli juoksurataa vähän matkaa ja minulla oli kova hinku saada juosta niin lujaa kuin tahdon ja niin kävelin radan pätkän alkuun ja phiiuu menin lujaa etteivät jalat oikein tahtoneet pysyä mukana. Ehdotin että juoksemme Cyrilin kanssa kilpaa ja voitin hänet juuri ja juuri, koska vauhtini vain kiihtyi loppua kohti kun taas Cyrilin hidastui väsymyksestä. Takaisin kotiin saapumisen jälkeen soimme aivan sairaan hyvää pasta bolognesea, jonka Cyril valmisti, katsoimme vähän saksankielisiä ohjelmia tv:stä ja sitten pian olikin nukkumisen aika.

Bis später. Liina