Sulkapalloa ja hyvää ruokaa

Karhusuklaat

Torstaiaamu alkoi aikaisella herätyksellä, koska matka Gumligeniin hostien työpaikalle oli pitkä. Haimme Simonin työpaikalta mukaamme pelaamaan sulkapalloa läheiselle hallille. Minulle oli kerrottu aikaisemmin Simonin olevan Sveitsin ykkössulkapallopelaaja ja siitä ei ole epäillystäkään! Hän nimittäin oli niin hyvä, seisoi melkein paikallaan ja sai lyötyä kaikki pallot, en itsekkään ole mikään huono pelaaja sulkapallossa, mutta kun pelaa huippua vastaan huomasin, kuinka vähän itse asiassa osaankaan. Pelin päätteeksi, suihkujen ja kylmäaltaaseen pulahtamisen jälkeen, istuimme pöytään juomiemme kanssa ja kuunnellessani kolmikon keskustelua ymmärsin melkein KAIKEN, olen huomannut, että ymmärrän nyt jo todella paljon, mutta kun minulta kysytään yleensä tiedänkö mitä se ja se on, ja kun nimet ovat aivan vieraita, niin olen aina pulassa.

Urheiluhalli, upea nähtävyys!

Westside+vesipuisto, näkyy vaa ehk 1/3 koko mestasta!

Heitimme Simonin takaisin töihin ja jatkoimme itse matkaa jättimäiseen Westside -kauppakeskukseen, jonka yhteydessä on vesipuisto. Olin saanut valita haluaisinko mennä mieluummin uimaan vesipuistoon vai shoppailemaan ja olin tietenkin valinnut uimisen. En katunut yhtään päätöstäni, vaikka vesipuisto oli aivan täynnä porukkaa ja jonottaessa yhteen putkeen nimeltä ”Black Hole” meni aikaan aivan hirveän kauan ja putki ei edes ollut kovin pitkä. ”Wildstream” oli vähän kuin Suomen Serenan Villivirta mutta paljon hurjempi, siinä oli enemmän vettä kulkemassa kovaa vauhtia, eikä siinä ollut kohtia kävellä. Päivän päätteeksi olin aivan mustelmilla, koska hakkauduin aina reunoihin ja vieläkin, kun puen farkkuja jalkaan kylkiin sattuu… :D Vielä uimisen lopussa tuli kova kiire ehtiä sovitulle tapaamispaikalle ajoissa, koska en saanut oveani auki, olin ihan paniikissa, onneksi siitä vierestä meni työntekijä ja auttoi. Hän sanoi, että ovi ei auennut, koska laukkuni hihna oli oven välissä ja sitten hän vain potkaisi ovea vähän ja se aukesi!

Berniä ja Aare

Kaiken tämän hurjan päivän päätteeksi menimme Berniin syömään aivan sairaan hyvää ruokaa Ivanin kanssa ja onnekseni hänen naisystävänsä ei päässyt paikalle, koska hän puhuu vain ranskaa ja ranskantaitoni ovat aivan ruosteessa! Kävelimme ennen ruokailua Ivanin kanssa kaupungilla ja siellä oli menossa jonkinlainen festivaalin tapainen ja kaikkialta kuului musiikkia, sain jopa muutamista muusikoista kuvankin, mutta valitettavasti kameran akku loppui, niin ne ovat kännykameralla otettuja. Super hyvän illallisen jälkeen olikin sitten matka takaisin kotiin, ja pitkä se todellakin oli, mutta nukkumalla se kulki yllättävän nopeasti!

Liebe Grüsse

Liina

Traktori orkesteri

Hupiveikot